Heinolan pitäjänkirkko

Kirkossa ei ole vainajien säilytytiloja vaan säilytystilat ovat kirkolta vähän matkan päässä olevassa kirkonkylän kappelissa. (Noin 1km.)  joten vainajankuljetuksia tulee kaksi. Esimerkiksi jos siunaus on lauantaina eikä sairaala luovuta vainajia viikonloppuisin, joudumme siirtämään vainajan kirkonkylän kappelille odottamaan siunauspäivää. Siunauspäivänä vainaja noudetaan kappelilta Pitäjänkirkkoon. Mikäli kyseessä on tuhkaus, noudamme arkun tuhkaukseen saman päivän aikana. Jos on arkkuhautaus, kantajat saattavat vainajan siunauksen jälkeen hautaan. Mikäli omaiset tahtovat saattaa arkun suoraan autoon siunauksen jälkeen niin nämä kuljetukset sovitaan aina erikseen.

Tien toisella puolella on Heinolan kirkonkylän seurakuntatalo jossa voi pitää muistotilaisuuksia.

Heinolan pitäjänkirkko valmistui vuonna 1755.

Todennäköisesti kirkon rakentajana toimi rakennusmestari August Sorsa. Puinen ristikirkko edustaa itäsuomalaista kirkkotyyppiä. Pohjakaavana on tasavartinen risti, jonka sakarat kapenevat ulospäin. Kirkossa on tehty useita merkittäviä korjaus- ja muutostöitä, joista suurin oli vuonna 1933 arkkitehti Kauno S. Kallion johdolla toteutettu. Tuolloin sisätiloja uudistettiin ja ulkonäkökin muuttui nykyiseksi. Kirkossa on noin 750 istumapaikkaa.

Kirkon paanukatto on malliltaan harvinainen maassamme. Sen malli on islamilaisesta maailmasta, josta se kulkeutui Pyhän maan kautta kristikuntaan. Paanukatto rakennettiin vuonna 1820 aikaisemman lautakaton tilalle.

Yksi kirkon erikoisuus on lukkarintuoli, saarnatuolin vastapuolella. Siitä lukkari johti seurakunnan veisuuta ennen urkujen aikaa.

Sisäpuolen kattomaalaukset ovat heinolalaisen Hannes Malinin käsialaa. Ne on tehty 1700-luvun tyyliin. Nykyinen alttaritaulu, jonka aihe on Jeesus kantaa ristiä, saatiin seurakuntaan vuonna 1860. Alttarin ja saarnatuolin tekstiilit on suunnitellut ja valmistanut taiteilija Viena Mertsalmi. 

Hautausmaa

Vanhan hautausmaan pinta-ala on noin 1,4 ha. Yleisöwc sijaitsee erillisessä rakennuksessa, johon käynti on Sotamiehenpolun kautta. Lisäpaikoitus sijaitsee myös Sotamiehenpolun varrella.

Sankarihauta-alue

Hautausmaan keskelle sijoittuu vuosien 1939-1944 sodissa kaatuneiden sankarihauta-alue, johon on haudattu yhteensä 168 sankarivainajaa. Sankaripatsas ”Tulevaisuus” kuvaa yksinjäänyttä äitiä, joka pienen pojan kanssa tähyää kohti kaukaisuutta. Patsas on taiteilija Paavo Mikkolan veistämä. Hautakivet valmisti Veljekset Mikkolan Rakennus- ja Hautakiviliike Lahdesta. Patsaan paljastustilaisuus oli 9. lokakuuta 1950.

Historia

Vuonna 1772 kiellettiin virallisesti kirkkoihin hautaaminen. Tämän jälkeen haudattiin kirkkotarhaan, jota on laajennettu useaan otteeseen. Vuonna 1853 vahvistettiin käräjillä kirkkotarhan nykyinen laajuus. Alkuperäinen hirsiaita uusittiin kiviaidaksi 1860-luvulla.

Lisää tietoa kirkosta ja hautausmaasta saat Heinolan seurakunnan sivuilta.
 https://www.heinolanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot-ja-kappelit/heinolan-pitajankirkko

https://www.heinolanseurakunta.fi/hautausmaat/vanha-hautausmaa

Osoite:
Kirkkotie 1
18300 Heinola