Lahden Ristinkirkko

Lahden pääkirkko. Ristinkirkkoon mahtuu jopa 1150 henkilöä. Kirkossa ei ole vainajiensäilytys- tiloja eikä hautausmaata, joten vainajankuljetuksia tulee kaksi. Esimerkiksi jos siunaus on lauantaina eikä sairaala luovuta vainajia viikonloppuisin, joudumme siirtämään vainajan Levon kappelille odottamaan siunauspäivää. Siunauspäivänä vainaja noudetaan Levolta Ristinkirkkoon ja auto odottaa siunauksen ajan kirkolla, josta kuljetus joko krematoriolle tai hautausmaalle. Nämä kuljetukset sovitaan aina erikseen.

Lahden pääkirkko Ristinkirkko on tunnettu jumalanpalvelusten, kirkollisten toimitusten sekä mittavien hengellisten tapahtumien pitopaikka. Se on myös Keski-Lahden seurakunnan lähikirkko. Seurakunta käyttää ahkerasti kirkon monipuolisia tiloja omissa tilaisuuksissaan. Kirkkosali on suosittu konserttien pitopaikka. Kahviossa voi järjestää esimerkiksi perhejuhlia. Ovet ovat avoinna joka päivä klo 10–15 sekä tilaisuuksien yhteydessä.

Kirkkosalissa on 1150 istumapaikkaa.

Katutasosta pääsee kirkkosaliin pyörätuolilla, aulassa on inva-WC ja hissillä pääsee parvelle ja alakerran keittiöön, joka on vuokrattavissa. Induktiosilmukan kuuluvuusalueen kartta on kirkon ilmoitustaululla.

Kirkonmäellä on pysäköintialue 60 autolle, joista 2 on invapaikkaa.

Kahviossa on mahdollista järjestää perhejuhlia ja muistotilaisuuksia 60-80 hengelle. Pöydissä on kaitaliinat. Tarjoilupöytään on saatavilla valkoinen pöytäliina.

Ristinkirkko on suosittu konserttisali

Ristinkirkolle on ominaista myös kulttuurin vaaliminen. Kirkossa pidetään konsertteja, näyttelyjä, juhlia ja muita tapahtumia, joista merkittävin on Lahden kansainvälinen urkuviikko. Maailman mestariurkurit ovat soittaneet Ristinkirkon 53-äänikertaisia, Urkurakentamo Veikko Virtasen urkuja. Hyvän akustiikkansa ansiosta kirkko on tärkeä konsertti- ja levytyspaikka.

Alvar Aallon suurteos kohoaa korkeuksiin

Ristinkirkon torni kohoaa korkeuteen arkkitehtonisesti vaikuttavana ja puhdaslinjaisena vanhalla kirkonpaikalla, Kolkanmäellä. Kaupunkikuvaan oleellisesti kuuluvan Alvar Aallon (1898-1976) suurteos peilaa tyylikkäästi toisen mestariarkkitehdin, Eliel Saarisen kaupungintaloa, joka on kauppatorin ylittävän akselin eteläisessä päässä.

Aloittaessaan kirkon suunnittelun Alvar Aalto kävi tutustumassa tulevaan kirkon paikkaan. Puuston säilyttäminen, luonnonläheisyys ja kirkon avautuminen osaksi luontoa oli tärkeää Aallolle. Taustalla oli ajatus kirkosta Getsemanena, rauhan paikkana, jossa saattoi rukoilla ja hiljentyä keskellä aktiivista, nykyaikaista Lahtea. Ristinkirkon kolmiomainen muoto oli käytössä ensimmäistä kertaa Suomessa.

Kirkon eteläpäädyssä on ristinmuotoinen 52 ikkunan muotoinen ikkunaryhmittymä.

Ristinkirkossa on osia Lahden vanhasta puukirkosta

Ristinkirkko vihittiin käyttöön adventtina vuonna 1978. Sen rakennusala on 1228 m2 ja tilavuus 19 250 m3.

Ristinkirkon betoninen kellotapuli nousee 40 metrin korkeuteen suoraan kirkon runkorakenteista. Se kätkee sisälleen samalla paikalla olleen Lahden vanhan puukirkon kolme kelloa, jotka ovat edelleen käytössä.

Alttariseinän yksinkertainen risti on työstetty Lahden vanhan kirkon tapulin tukihirrestä.

Päätös vanhan kirkon purkamisesta ja uuden rakentamisesta sen paikalle sai aikaan kirkkokiistan, joka laajuudessaan ja kiihkeydessään oli ainutlaatuista Suomen kirkkorakentamisen historiassa.

Valitukset ja lausunnot erilaisille viranomaisille Aallon kirkkosuunnitelmista kestivät lähes seitsemän vuotta.

Lisää tietoa kirkosta löydät Lahden seurakunnan sivuilta: https://www.lahdenseurakunnat.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot-ja-kappelit/ristinkirkko

Lahden Ristinkirkko.
Kuva: Lahden seurakunta
0 tuotetta - 0,00